AkiRintakangas Perintä Bisnes

Perintäbisnes

Perintäbisnes

osa 1/2

Matka perintäbisneksen syövereihin jatkuu. Ajattelin kirjoittaa tällä kertaa seuraavasta aiheesta perintälaki 4 c pykälästä ja terminologiasta. Eli mitä tarkoittaa vapaaehtoinen perintä ja oikeudellinen perintä?

Vapaaehtoinen perintä tarkoittaa perintää jossa velkoja ei vielä käytä viranomaisten apua suoritusten saamiseksi. Vapaaehtoinen perintä tarkoittaa käytännössä kaikkia laillisia ja hyvien tapojen mukaisia keinoja, jolla velallista painostetaan maksamaan erääntynyt saatava. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi puhelin-ja kirjeperintä.

Oikeudellinen perintä taas tarkoittaa erääntyneen laskun perimistä käräjäoikeudessa ja tarvittaessa ulosotossa.

 

4 c pykälä ”Velallisen oikeus pyytää kuluttajasaatavan perinnän keskeyttämistä”

”Kuluttajasaatavaa perittäessä velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Jos perintä koskee useassa erääntyvää saatavaa, keskeytyspyynnön voi kuitenkin tehdä vain, jos saatava on kokonaisuudessaan erääntynyt. Velallisen on tehtävä keskeytyspyyntö kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla.

Keskeytyspyynnön estämättä tämän lain mukaista perintää saa jatkaa, jos siitä aiheutuvista kuluista ei vaadita korvausta velalliselta. Jos perintää jatketaan, velalliselle on samalla ilmoitettava, että häneltä ei vaadita kuluja keskeytyspyynnön jälkeen suoritettavista perintätoimista.

Keskeytyspyynnön estämättä velalliselle saa toimittaa sellaisia kehotuksia ja ilmoituksia, joita velkojalta lain mukaan edellytetään maksuhäiriötiedon ilmoittamiseksi, vanhentumisen katkaisemiseksi tai muuten velkojan oikeuksien säilyttämiseksi” (Lähde Finlex)

 

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Käytännössä kun velallinen kiistää velan perintäyhtiölle. Perintäyhtiön tulisi keskeyttää perintä ja siirtää avoin saatava oikeuteen. Perintäyhtiön on selvitettävä velkojalta, haluavatko  viedä saatavan oikeuteen vai lopetetaanko perintä.  Usein käy niin että perintäyhtiö kyllä keskeyttää perinnän, mutta ei siirrä oikeuteen asiaa. Velkojaltakaan ei välttämättä pyydetä mielipidettä asiaan, koska se ei ole perintäyhtiön intressin mukaista.  Olen myös törmännyt tähän asiaan jossa perintäyhtiön asiakaspalvelu toteaa ”Viemme ne sitten oikeuteen kun se on meille sopivaa”. Eli tämä ei toimi käytännössä lainkaan tämä laki. Mielestäni yli 7 kk roikkunut ”selvityksessä” oleva, riitautettu saatava on vähintäänkin arveluttavaa toimintaa. Perintäyhtiö saa kerättyä turhia kuluja saatavalle kun ei viedä saatavia oikeudelliseen perintään. Tässä vaiheessa perintäkulut ovat useasti tapissaan.

Oikeusministeriössä tiedetään myöskin perintäkentän ongelmallisuus ja se ettei oikeus toteudu, niin kuin pitäisi ”Velalliselle ainoa tapa saada velka oikeudelliseen perintään on riitauttaa saatava (jollakin perusteella), riitautettua saatavaa ei saa periä maksullisesti vapaaehtoisessa perinnässä, joten ainoa keino perintätoimistolla/velkojalla on viedä se tuomioistuimen ratkaistavaksi” (OM). Tämä ei vain toimi.

Omalta kohdalta olen huomannut yhden mielenkiintoisen seikan, kuinka perintäyhtiöt panttaa saatavia järjestelmissään.  Ne viedään oikeuteen sitten, kun olet päästä ulosoton ikeestä irti ja/tai maksuhäiriö merkinnät poistumassa luottotietoyhtiöistä. Tasaisin väli ajoin  perintäyhtiöt katsovat luottohäiriömerkintöjä, sekä seuraavat tiivisti näiden merkintöjen poistumista.  Herää taas kysymys, Miksi tätä lakia ei noudateta millään muotoa perintäyhtiöissä tai valvontaa ei ole?

Tälläkin hetkellä perintäyhtiöissä roikkuu vieläkin 80 -90 luvun velkoja, ellei vanhempiakin juuri sillä perusteella että tätä perintälakia ei  noudateta, eikä muutenkaan hyvää perintätapaa.  Se että perintäyhtiö panttaa vuosikausia saatavia, on jo sairasta sekä velallisen kiusaamista. Sanktiota ei perintälaista löydy. Perintälain rikkomisesta ei siis saa mitään sanktiota. Mikä on todella absurdia!  Ainoa poikkeus on perintälain 10§.

"Perintäkulujen korvaaminen

Velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Korvausvelvollisuus voi perustua sekä velkojan omista perintätoimista aiheutuviin kuluihin että kuluihin, joita velkojalle aiheutuu sen johdosta, että velkojan on suoritettava toimeksisaajalle korvausta perinnän suorittamisesta.

Korvattavien kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat.

Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen korvaamaan perintäkuluja, jos velkoja tai toimeksisaaja on menetellyt 4, 4 b, 4 c tai 7 §:n vastaisesti tai jos perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittava ei ole täyttänyt 5 ja 5 a §:n mukaisia velvoitteita, paitsi jos menettelyn moitittavuutta tai laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä."  (Perintälaki 10§, Finlex)

Lopuksi haluan vielä mainita että valvontaa ei ole lainkaan.

Aki Rintakangas

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Jaana Niemi

Tai sitten kun he eivät vie oikeudelliseen perintään viet itse. Ensin uhkaillaan ivmisiä ulosotolla ja vaikna millä.kuluilla ja sitten kun vihellät riidan poikki niin alkaa vastuun pakoilu ja kamala souvi..mutta joo muistakaa tuo teillä ei ole velvollisuutta korvata jos on tahallisesti pitkitetty perintää perintäyhtiön korkoja ja kuluja tärkeä tietoa Aki antaa. Voittw vedota myös tähän kun haaste kohdallenne sattuu jos sattuu.

Toimituksen poiminnat